Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskus

AAC- Augmentative and Alternative Communication = puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät. Lue lisää:  https://papunet.net/

AAC-ohjaus eli kommunikaatio-opetus ja -ohjaus on vammaispalvelulain perusteella järjestettävää sopeutumisvalmennusta. Kommunikaatio-opetuksella ja -ohjauksella tarkoitetaan uuden kielen opetusta tai kommunikointikeinon käytön ohjausta. Käytännössä tällä tarkoitetaan viittomakielen tai tukiviittomien opetusta sekä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen ohjausta. Lue lisää: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/sopeutumisvalmennus/kommunikaatio-opetus-ja-ohjaus

ABAS-3 Adaptive Behavior Assessment System – 3 on alun perin amerikkalainen adaptiivisen käyttäytymisen ja toimintakyvyn arviointimenetelmä 0–89-vuotiaille. Se sisältää 5 kyselylomaketta, joiden avulla saadaan tietoa yksilön adaptiivisesta toiminnasta hänen keskeisimmissä toimintaympäristöissään. Kyselylomakkeet ovat seuraavat: Vanhemman lomake 0–5-vuotiaan lapsen arviointiin, Vanhemman lomake 6–18-vuotiaan arviointiin, Opettajan/kasvattajan lomake 2–5-vuotiaan arviointiin, Opettajan lomake 6–18-vuotiaan arviointiin ja Aikuisen lomake 16–89-vuotiaan arviointiin. Aikuisen lomakkeen voi täyttää arvioitavan henkilön hyvin tunteva ihminen sekä arvioitava henkilö itse. Menetelmään sisältyy käsikirja ja interventio-opas.  Lue lisää: https://www.kaypahoito.fi/nix03204

ADI-R – Autism Diagnostic Interview-Revised on puolistrukturoitu autismin diagnostinen haastattelumenetelmä, jonka avulla arvioidaan autismiin ja muihin autismikirjon kehityshäiriöihin liittyvää käyttäytymistä. Lue lisää: https://www.hogrefe.fi/index?product_id=130

ART- Aggression Replacement Training on menetelmä, jonka avulla voidaan opettaa epäsosiaalisesti (aggressiivisesti tai vetäytyvästi) käyttäytyville nuorille tai nuorille aikuisille valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. ART-menetelmää toteutetaan etupäässä ryhmämuotoisena. Menetelmästä on sovellettu perheART-ohjelma Family Ties). Lue lisää: https://www.suomenart.com/

ASTA – Asumisen toimintojen arviointilomakkeisto on tarkoitettu päivittäisten asumisen toimintojen arviointiin. Lomakkeisto mahdollistaa toimintakyvyn vaihtelevuuden arvioinnin, joten se soveltuu hyvin myös asiakkaille, joiden toimintakyky vaihtelee sairauden takia. Lomakkeisto koostuu monivalintakysymyksistä, joiden yhteenveto voidaan kerätä lomakkeiston lopussa oleviin profiilitaulukoihin ja käyttäjän käsikirjasta löytyville koontisivuille. Lomakkeiston voi täyttää joko havainnoimalla tai haastattelemalla ja sitä voivat käyttää kaikki avuntarvetta arvioivat ammattilaiset. Lue lisää: https://www.aspa.fi/wp-content/uploads/2020/09/ASTA-KayttajanKasikirja.pdf

AVEKKI- toimintamallin tavoitteena on ennaltaehkäistä uhka- ja väkivaltatilanteita sekä opettaa hallitsemaan tilanteita silloin, kun asiakas/oppilas käyttäytyy aggressiivisesti. AVEKKI-toimintamallin tavoitteena on luoda turvallinen yhteisö asiakkaille, perheille ja työntekijöille. AVEKKI= Aggressio, Väkivalta, Ennaltaehkäisy/hallinta, Kehittäminen, Koulutus ja Integraatio. Lue lisää: https://www.savonia.fi/paivita-osaamistasi/taydennyskoulutus/avekki/

GAS – Goal Attainment Scaling on tavoitteen asettamisen ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnin apuväline. Tavoitteet skaalataan viisiportaiselle asteikolle ja niiden tulee olla yksilöllisiä, mitattavissa olevia, saavutettavissa olevia, realistisia ja aikataulutettuja. Lue lisää: https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-palveluntuottajille-kuntoutuksen-mittaaminen-ja-arviointi-gas-menetelma

Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Ammattialan osaamisen mukaisesti käytetään monia erilaisia eläin- ja luontoavusteisuuden menetelmiä. Näitä ovat muun muassa ratsastusterapia  ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta, sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatoiminta, maatilojen kuntouttava toiminta sekä ekopsykologian menetelmät. Toimintaa harjoitetaan tavoitteellisesti, vastuullisesti sekä ammatillisesti. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda ja käyttää myös kaupunki- ja laitosympäristöissä. Lue lisää: https://www.gcfinland.fi/green-care-/

HYP – Huomioivaa yhdessäoloa päivittäin Huomioiva yhdessäolo (HYP) on tapa olla vuorovaikutuksessa paljon tukea tarvitsevien ihmisten kanssa. Huomioivan yhdessäolon mallia voi käyttää muun muassa ryhmäkodeissa, päivätoimintayksiköissä ja kouluissa. Toiminta voi alkaa päivittäisestä 10 minuutin kahdenkeskisestä hetkestä, jossa ollaan asiakkaan kanssa täydellisesti hänelle miellyttävällä tavalla läsnä. Lue lisää: https://www.kehitysvammaliitto.fi/tikoteekki/toimintamallit/hyp/

ICF – International Classification of Functioning, Disability and Health. Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä. ICF ymmärtää toimintakyvyn ja toimintarajoitteet moniulotteisena, vuorovaikutuksellisena ja dynaamisena tilana, joka koostuu terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. ICF edustaa biopsykososiaalista kokonaisvaltaista näkökulmaa toimintakyvyn kuvaamisessa.  ICF-pohjainen toimintakykykartoitus on YK:n vammaissopimuksen artiklojen valossa tehtävä niin, että paitsi asiakkaan itsemääräämisoikeutta, myös hänen yksityisyyden suojaansa kunnioitetaan.  Suurin osa erilaisista toimintakyvyn mittareista ja kuntoutussuunnitelmista pohjautuu ICF-luokitukseen sovelletusti. Lue lisää: ICF-luokitus – THL

IMO- itsemääräämisoikeus; Kuntouttavalla ja kommunikointia tukevalla toiminnalla pyritään vahvistamaan yksilön osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteitä käytetään kehitysvammalain mukaisesti vain, jos muita keinoja ei ole kokeiluista huolimatta löydetty. Lue lisää: https://verneri.net/yleis/itsemaaraamisoikeus

Knillin kehonhahmotus-, kontakti- ja kommunikaatio-harjoitukset: KKK-harjoitusohjelmat ohjaavat liikunnallisiin vuorovaikutustilanteisiin, joissa musiikin säestämänä kehitetään kehon tietoista käyttöä ja saadaan monipuolisia tuntokokemuksia. Ohjelmat harjoittavat havaintojen tekemistä sekä vahvistavat vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen kehittymistä. Lue lisää: https://opike.fi/tuote/kkk-harjoitusohjelmat/

Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus ovat sote-palveluiden järjestämiä lakisääteisiä joko vammaispalvelulain 8 §:n perusteella tai osana terveydenhuoltolain 29 §:n mukaisia lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle henkilölle. Kuntoutusohjaus on laaja-alaista sekä yksilöä että hänen toimintaympäristöään ohjaavaa toimintaa, jonka tavoitteena on pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön mahdollisimman itsenäinen ja omatoiminen elämä sekä arkielämän sujuvuus, toimintamahdollisuuksien tukeminen sekä tarpeettoman ja uusiutuvan laitoshoidon ehkäisy. Tavoitteisiin pyritään asiakaslähtöisesti yksilöllisin toimin siten, että kuntoutujan elinympäristö otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon. Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on niin ikään vammaisen henkilön toimintakyvyn edistäminen. Sopeutumisvalmennukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä neuvonta, ohjaus ja valmennus. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa se voi olla myös toistuvaa. Sopeutumisvalmennuksen sisältöä ei vammaispalvelulainsäädännössä ole tarkemmin yksilöity. Sopeutumisvalmennuksen sisältö onkin ratkaistava vammaisen henkilön ja hänen läheistensä tarpeiden edellyttämällä tavalla. Tavoite on kuitenkin aina sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen. Lue lisää: https://www.kaypahoito.fi/nix03181.

Sopeutumisvalmennuksen yksilö‑ tai perhekohtaisia muotoja voivat olla mm. kommunikaation edistämistä koskeva opetus (esimerkiksi Bliss‑symbolit, pistekirjoitus, viittomakommunikaatio), sosiaalisen toimintakyvyn valmiuksien parantaminen (esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien tukeminen), ihmissuhde‑ ja seksuaaliasioihin liittyvä valmennus (esimerkiksi vanhemman rooli), itsenäisten elämäntaitojen opiskelu (esimerkiksi julkisten palvelujen käytön opiskelu, asumisvalmennus, liikkumistaidonohjaus). Lue lisää: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/sopeutumisvalmennus

Koira-avusteinen työskentely on työmenetelmä, joka on tavoitteellista, suunnitelmallista ja dokumentoitua ja se pohjautuu koiranohjaajan ammatilliseen osaamiseen ja soveltuvan koiran hyödyntämiseen osana työtä. Menetelmää voidaan hyödyntää osana kuntoutusprosessia. Koira on soveltuvuustestattu työhön ja koiranohjaaja käynyt 10 op:n täydennyskoulutuksen. Koira-avusteinen työ perustuu koiran ja asiakkaan muodostamaan ainutlaatuiseen vuorovaikutukseen. Koiran avulla voidaan tukea asiakkaan kuntoutumista ja oppimista sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lue lisää: http://www.kasvatus-kuntoutuskoirat.fi/kkktry/ 

Kykyviisari® on työterveyslaitoksen kehittämä maksuton digitaalinen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Kykyviisarin avulla vastaaja voi selvittää omaa tilannettaan, keskeisiä vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Kykyviisari mahdollistaa myös työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneen muutoksen tarkastelun, jos arviointi toistetaan. Kykyviisari on saatavilla tällä hetkellä kahdeksalla eri kielellä sekä selkokielellä (suomi).  Selkokielinen lomake on suunnattu erityisesti kehitysvammaisille, mutta sitä voi käyttää myös muiden, esimerkiksi kielellisiä tai hahmotusvaikeuksia omaavien vastaajien kanssa. Kuvallista tukea on kokeiltu vastaamisen tukena mm. Talking Mats® -menetelmää käyttäen. Lue lisää: https://sivusto.kykyviisari.fi/

NDT/Bobath terapia (Neurodevelopmental Treatment) on maailmanlaajuisesti tunnettu ja käytetty neurologisen kuntoutuksen lähestymistapa. Kuntoutusviitekehyksen tarkoituksena on edistää niiden henkilöiden hoitoa ja kuntoutumista, joilla on hankaluuksia liikkeen säätelyssä keskushermostovauriosta tai muusta sen kaltaisesta tilasta johtuen. Lue lisää: https://ndt-yhdistys.fi/

Neuropsykiatrinen valmennus on ohjauksellinen ja tavoitteellinen kuntoutusmenetelmä, joka on suunnattu asiakkaille, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia. Neuropsykiatrinen oireyhtymä- käsitteen alle mahtuu hyvin laaja kirjo erityyppisiä oireita ja niiden ilmenemismuotoja. Kohderyhmänä voi olla monenlaiset kuntoutujat (autismikirjo, Aspergerin oireyhtymä, ADHD/ADD, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeudet, kielelliset erityisvaikeudet, aivovamma, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat). Neuropsykiatrinen valmennusmenetelmä tukee erityisesti puutteellisten toiminnanohjauksen taitojen harjoittelemista. Sillä tarkoitetaan taitoja, joiden avulla asioita saadaan tehdyksi eli esim. suunnittelukyky, aloittamisen kyky, loppuunsaattamisen kyky, organisointikyky ja ajanhallinta. Neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteena on tukea eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien henkilöiden arjen- ja elämänhallinnan taitoja, uusien myönteisten toimintatapojen kehittymistä sekä myönteisen elämänpolun rakentumista. Valmennuksen avulla pyritään opettelemaan uusia toimintatapoja mahdollisimman hyvän itsenäisen elämän hallitsemiseen. Valmennuksen kohteena voi olla melkein mikä tahansa elämän osa-alue itsensä ja kodista huolehtimisesta aina seurustelusuhteeseen. Lue lisää:  https://www.kaypahoito.fi/nix01018  (ADHD) ja https://www.kaypahoito.fi/nix03170 (Autismikirjon häiriö).

OIVA –vuorovaikutusmalli. OIVA on työskentelymalli, joka vahvistaa työntekijöiden ja vaikeasti puhevammaisten ihmisten vuorovaikutusta. OIVA-ohjaajan kanssa tapahtuva työskentely perustuu onnistuneiden vuorovaikutustilanteiden tunnistamiseen ja tarkoitukselliseen käyttöön omassa yhteisössä. OIVA-työskentelyn tavoitteena on yhteisö, jossa jokainen arjen tilanne nähdään mahdollisuutena tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Lue lisää: https://www.kehitysvammaliitto.fi/tikoteekki/toimintamallit/oiva/

PECS -Picture Exchange Communication System on vuorovaikutuksen oppimiseen tähtäävä kommunikointimenetelmä. PECS on kommunikaatiotaitojen opettamisen menetelmä, joka on nopeasti omaksuttava, lapsen omaan aloitteellisuuteen perustuva ja toiminnallinen. PECS-menetelmän avulla opetetaan lapset aloittamaan kommunikaatio antamalla haluamaansa asiaa osoittava kuva. Tämän jälkeen edetään nopeasti kuvaerottelun harjoittelun kautta opettamaan lauserakenteita, kuvasanavarastoa ja kommentointia. Harjoitushetket syntyvät arjen tavallisiin tilanteisiin, joissa käsitteet opitaan mielekkäissä lauseyhteyksissä ja osana luontevaa vuorovaikutusta. Menetelmä sopii sekä lapsille että aikuisille. Lue lisää: https://papunet.net/tietoa/pecs-menetelma-tukee-kommunikaation-oppimista-kuvilla

PEP-R- Psychoeducationl profile-revised on yksilöllinen arviointi- ja kuntoutusmenetelmä autistisia ja kehityshäiriöisiä lapsia varten. PEP-R on kehityksen ja käyttäytymisen arviointimenetelmä, joka soveltuu autisminkirjon ja kehityksessään viivästyneiden 6kk – 7v. lasten arviointiin. Arviointi osoittaa kehityksen epätasaisuuden ja lapselle parhaiten sopivat oppimistavat. Kehityksessä arvioidaan 7 eri osa-aluetta: jäljittely, havaitseminen, hienomotoriikka, karkeamotoriikka, silmän ja käden yhteistyö, kognitiivinen toiminta (ei-sanallinen) ja kognitiivinen toiminta (sanallinen). Käyttäytymisen 4 osa-aluetta ovat: vuorovaikutus ja tunneilmaisu, leikki ja kiinnostus esineisiin, aistireaktiot ja kieli. Lue lisää: https://functio.fi/arviointi/

PRT- Pivotal Response Training on autististen lasten kuntoutukseen kehitetty menetelmä, joka perustuu ydinvalmiuksien harjaannuttamiseen. Autististen tai autistisesti käyttäytyvien lasten kohdalla tämä tarkoittaa kielen- ja kommunikaatiotaitojen sekä sosiaalisten leikki- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttamista. Lue lisää: https://www.prtkuntoutus.fi/

SeMoCo- menetelmään kuuluvat lasten aistihäiriöiden arviointi sekä SeMoCo- (sensomotoris-kognitiiviset) harjoitukset. Harjoitusten avulla, pieninä annoksina, säännöllisesti arjessa toteuttamalla voidaan muokata hermoston rakennetta ja toimintaa.

Sensory Profile-kyselylomakkeet lapsille ja aikuisille (vapaa suomennos). Arviointimenetelmässä asiakas itse tai lapsen huoltaja vastaa Sensory Profile -kyselylomakkeeseen, joka käsittelee asiakkaan reagointia erilaisiin päivittäisissä toiminnoissa esiintyviin aistiärsykkeisiin ja tuottaa tietoa hänen taipumuksistaan vastata ärsykkeisiin. Arviointimenetelmän avulla saadaan tietoa myös siitä, mitkä aistijärjestelmät mahdollisesti edistävät tai luovat haasteita lapsen toiminnalliseen suoriutumiseen. Kyselyn jälkeen toimintaterapeutti tai muu ammattilainen pisteyttää kyselylomakkeen vastaukset, joiden avulla tehdään sensorinen profiili asiakkaasta.

Sherborne/SDM –menetelmä: Veronica Sherbornen kehittelemä liikunnallinen harjoitusohjelma, SDM (Sherborne Developmental Movement), on kokonaisvaltainen keino tukea motoriikan ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Sherborne-harjoitusohjelma on alun perin kehitetty kehitysvammaisten lasten ja aikuisten tarpeisiin, mutta monipuolisuutensa ja muunneltavuutensa ansiosta sitä käytetään nykyisin laajasti kouluissa yleis- ja erityisopetuksessa, monenlaisissa päivähoitoryhmissä sekä erilaisissa vapaa-ajan kerhoissa. Harjoitusohjelmaa voidaan käyttää myös fysio- tai toimintaterapian osana. Lue lisää: https://www.apuaarkeen.org/

SPIRAL on maksuton ja helppokäyttöinen työkalu tavoitteellisen kuntoutuksen ja toimintakyvyn arvioinnin tueksi. Spiral on asiakaslähtöinen menetelmä, joka on kehitetty helpottamaan toimintakykyä tukevien tavoitteiden löytymistä. Spiralin avulla asiakkaat arvioivat omaa toimintakykyään ja niitä osa-alueita, joihin toivoisivat muutosta. Ryhmätoiminnassa lautapelimuodossa toteutettuna Spiral tukee myös ryhmäytymistä. Eri kohderyhmille suunnatut Spiral-versiot toimivat myös ilman pelilautaa sekä ryhmä- että yksilötyöskentelyssä. Tutustu lisää https://www.kuntoutussaatio.fi/spiral – Sivuilla voit perehtyä Spiraliin, ladata materiaalit eri kohderyhmille tai hyödyntää E-Spiral-lomakkeita.

SPM – Sensory Processing Measure (SPM-P™ ja SPM™) on 2-5 ja 5-12 -vuotiaiden lasten aistitiedon käsittelyn arviointiin kehitettyjä normitettuja mittareita. Vanhemmat ja koulun /päiväkodin opettaja vastaavat kumpikin omien kyselylomakkeiden väittämiin.  Kyselylomakkeet antavat tietoa lapsen aistisäätelystä ja siitä, kuinka se mahdollisesti vaikuttaa lapsen motorisen toiminnan suunnitteluun ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toimimiseen. Testin kehittäjät toivovat, että testin käyttäjällä erityisesti tulosten tulkinnan tekijällä olisi SI-koulutus, koska taustateoriana on sensorisen integraation teoria. Lue lisää: https://www.theseus.fi/handle/10024/120294

SHQS-laatuohjelman (Social and Health Quality Standard). SHQS-laatuohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön tarkoitettu laadunhallinnan työkalu. Laatuohjelma sisältää laatukriteeristön, jonka perusteella laatua arvioidaan ja parannetaan. Laadunhallinnan työvälineenä käytetään sähköistä Laatuportti-järjestelmää. SHQS-laatusertifikaatti on valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu osoitus laadukkaasta palvelusta. Lue lisää: https://www.labquality.fi/sote-ammattilaisille/shqs-laatuohjelma/

START – The Short-Term Assessment of Risk and Treatability: Väkivaltaisuuden ja riskikäyttäytymisen arviointimenetelmä. START on strukturoitu ammatillinen päätöksentekomenetelmä seitsemän riskikäyttäytymisen muodon arvioimiseksi. Arvioinnissa hyödynnetään sekä arvioitavan vahvuuksia että puutteita, kun suunnitellaan hoitointerventiota riskikäyttäytymisen vähentämiseksi. START on tarkoitettu moniammatillisen tiimin käyttöön potilaiden/asiakkaiden riskikäyttäytymisen arvioinnin ja kliinisen päätöksenteon tueksi, mutta myös apuvälineeksi tiimissä käytävän keskustelun kohdentamiseksi riskin kannalta olennaisiin asioihin. Lue lisää: https://www.hogrefe.fi/tuote?product_id=170

Talking Mats® -menetelmä (keskustelumatto) on kehitetty tukemaan puhe- tai ymmärtämisvaikeuksia omaavien henkilöiden mielipiteen ilmaisua. Menetelmässä havainnollistetaan kuva- tai sanakorteilla asioita, joista mielipidettä kysytään. Keskustelumatto ei ole puhetta korvaava menetelmä vaan apuväline, jota ammattilaiset voivat hyödyntää kartoittaessaan eri-ikäisten puhevammaisten ihmisten mielipiteitä. Keskustelumatto-menetelmää voidaan hyödyntää myös puhuvien henkilöiden kanssa silloin, kun puhetta on tarve havainnollistaa ja jäsentää visuaalisin keinoin. Tutustu lisää: https://papunet.net/tietoa/keskustelumatto-menetelma-haastattelussa

TEACCH –ohjelma (Treatment and Education of Autistic and related Communication impaired Children) on lähestymistapa, joka kehitettiin autismikirjolla olevien lasten opettamiseen, mutta se on erittäin hyödyllinen myös työskenneltäessä ikääntyneiden henkilöiden kanssa. TEACCH perustuu strukturoidun opetuksen periaatteisiin ja kattaa suuren määrän taitoja, joita opetetaan muun muassa seuraavien keinojen avulla: fyysinen järjestäminen, aikataulut, toiminta- ja työskentelyjärjestelmät, visuaalinen tieto ja selkeys, siirtyminen, työskentely kohti itsenäisyyttä. Useimmat autismikirjon henkilöt hyötyvät jossain muodossa TEACCH-metodista, joka kattaa niin tehtävälistat ja kalenterit kuin työtilojen fyysisen järjestämisen. Lue lisää: https://www.kaypahoito.fi/nak09750

TOIMI- menetelmä psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen. TOIMI® on työväline vammaispalvelujen käyttäjän toimintakyvyn tarkasteluun. Sen avulla laaditaan laaja-alainen kuvaus vammaisen henkilön psykososiaalisen toimintakyvyn eri puolista ja tunnistetaan toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitukset. Toimintakyvyn vahvuudet kertovat voimavaroista mielekkääksi koettuun elämään. Toimintakyvyn rajoitukset auttavat tunnistamaan toimintoja, joista suoriutumiseen henkilö tarvitsee apua tai tukea. Palveluiden käyttäjä on tässä tarkastelussa itse aktiivisesti mukana. TOIMIn® ensisijainen kohderyhmä ovat ne vammaispalveluiden asiakkaat, joilla on kehitysvamma. Sen avulla voidaan laatia kuvaus myös muilla tavoin vammaisten henkilöiden toimintakyvystä, ainakin niiden, joilla on puhevamma tai keskushermoston sairaus tai vamma. Sitä voidaan tietyissä tapauksissa käyttää myös mielenterveyskuntoutujien tuen ja palveluiden tarpeen jäsentämiseen. TOIMI® soveltuu psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen yläkouluiästä, viimeistään peruskoulun päättövaiheesta lähtien. Lue lisää: https://verneri.net/yleis/valineita-toimintakyvyn-kuvaamiseen-ja-arviointiin

Toimintakykyarvio.fi on Valterissa (valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus) kehitetty  toimintakykyarvio.fi -työkalu. Sen avulla tuotetaan laaja-alainen kuvaus oppilaan toimintakyvystä yhdessä oppilaan, huoltajien ja arkeen osallistuvien ammattilaisten kanssa. Toimintakyvyn kuvaus tuo esiin ja yhteiseen keskusteluun oppilaan tulevaisuuden suunnittelun kannalta merkitykselliset vahvuudet ja tuen tarpeet. Toimintakyky tarkoittaa oppilaan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä jokapäiväisen elämän toiminnoista kotona, koulussa, vapaa-ajalla ja harrastuksissa. Oppilaan toimintakykyyn vaikuttavat hänen terveydentilansa sekä ympäristön myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Työkalu pohjautuu kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden ICF-luokitukseen (International Classification of Functioning, Disability and Health).

YKS-valmennus – Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS). Ihminen keskiössä tarkoittaa, että ihmistä autetaan ja tuetaan ajattelemaan, mitä hän haluaa elämältään nyt ja tulevaisuudessa. Millaista tukea hän tarvitsee elääkseen haluamallaan tavalla. Tavoitteena on saada aikaan positiivista muutosta henkilön elämässä. YKS:ssa puhutaan muutosmatkasta, henkilöstä itsestään lähtevästä voimaantumisesta. YKS-prosessi johdattaa jatkuvaan kuuntelemiseen ja oppimiseen, joissa lähtökohtana ovat henkilölle tärkeät asiat. PerheYKS on perhelähtöistä elämänsuunnittelua. Lue lisää: https://www.verneri.net/yleis/yksilokeskeinen-elamansuunnittelu