Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskus

Osaamisen laatua

Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen tutkimuksessa, toimintakyvyn arvioinnissa ja kuntoutuksessa sovellettavia viitekehyksiä ja menetelmiä.

AAC- Augmentative and Alternative Communication = puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät

ADI-R – Autism Diagnostic Interview-Revised on puolistrukturoitu autismin diagnostinen haastattelumenetelmä, jonka avulla arvioidaan autismiin ja muihin autismikirjon kehityshäiriöihin liittyvää käyttäytymistä.

ART- Aggression Replacement Training on menetelmä, jonka avulla voidaan opettaa epäsosiaalisesti (aggressiivisesti tai vetäytyvästi) käyttäytyville nuorille tai nuorille aikuisille valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. ART-menetelmää toteutetaan etupäässä ryhmämuotoisena. Menetelmästä on sovellettu perheART-ohjelma.

ASTA – Asumisen toimintojen arviointilomakkeisto on tarkoitettu päivittäisten asumisen toimintojen arviointiin. Lomakkeisto mahdollistaa toimintakyvyn vaihtelevuuden arvioinnin, joten se soveltuu hyvin myös asiakkaille, joiden toimintakyky vaihtelee sairauden takia. Lomakkeisto koostuu monivalintakysymyksistä, joiden yhteenveto voidaan kerätä lomakkeiston lopussa oleviin profiilitaulukoihin ja käyttäjän käsikirjasta löytyville koontisivuille. Lomakkeiston voi täyttää joko havainnoimalla tai haastattelemalla ja sitä voivat käyttää kaikki avuntarvetta arvioivat ammattilaiset.

AVEKKI- toimintamallin tavoitteena on ennaltaehkäistä uhka- ja väkivaltatilanteita sekä opettaa hallitsemaan tilanteita silloin, kun asiakas/oppilas käyttäytyy aggressiivisesti. AVEKKI-toimintamallin tavoitteena on luoda turvallinen yhteisö asiakkaille, perheille ja työntekijöille. AVEKKI= Aggressio, Väkivalta, Ennaltaehkäisy/hallinta, Kehittäminen, Koulutus ja Integraatio.

GAS – Goal Attainment Scaling on tavoitteen asettamisen ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnin apuväline. Tavoitteet skaalataan viisiportaiselle asteikolle ja niiden tulee olla yksilöllisiä, mitattavissa olevia, saavutettavissa olevia, realistisia ja aikataulutettuja.

HYP – Huomioivaa yhdessäoloa päivittäin Huomioiva yhdessäolo (HYP) on tapa olla vuorovaikutuksessa paljon tukea tarvitsevien ihmisten kanssa. Huomioivan yhdessäolon mallia voi käyttää muun muassa ryhmäkodeissa, päivätoimintayksiköissä ja kouluissa. Toiminta voi alkaa päivittäisestä 10 minuutin kahdenkeskisestä hetkestä, jossa ollaan asiakkaan kanssa täydellisesti hänelle miellyttävällä tavalla läsnä.

ICF – International Classification of Functioning, Disability and Health. Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä. ICF ymmärtää toimintakyvyn ja toimintarajoitteet moniulotteisena, vuorovaikutuksellisena ja dynaamisena tilana, joka koostuu terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. ICF edustaa biopsykososiaalista kokonaisvaltaista näkökulmaa toimintakyvyn kuvaamisessa.  ICF-pohjainen toimintakykykartoitus on YK:n vammaissopimuksen artiklojen valossa tehtävä niin, että paitsi asiakkaan itsemääräämisoikeutta, myös hänen yksityisyyden suojaansa kunnioitetaan.  Suurin osa erilaisista toimintakyvyn mittareista ja kuntoutussuunnitelmista pohjautuu ICF-luokitukseen sovelletusti.

IMO- itsemääräämisoikeus; Kuntouttavalla ja kommunikointia tukevalla toiminnalla pyritään vahvistamaan yksilön osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteitä käytetään kehitysvammalain mukaisesti vain, jos muita keinoja ei ole kokeiluista huolimatta löydetty.

Knillin kehonhahmotus-, kontakti- ja kommunikaatio-harjoitukset: KKK-harjoitusohjelmat ohjaavat liikunnallisiin vuorovaikutustilanteisiin, joissa musiikin säestämänä kehitetään kehon tietoista käyttöä ja saadaan monipuolisia tuntokokemuksia. Ohjelmat harjoittavat havaintojen tekemistä sekä vahvistavat vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen kehittymistä.

NDT/Bobath terapia (Neurodevelopmental Treatment)  on maailmanlaajuisesti tunnettu ja käytetty neurologisen kuntoutuksen lähestymistapa. Kuntoutusviitekehyksen tarkoituksena on edistää niiden henkilöiden hoitoa ja kuntoutumista, joilla on hankaluuksia liikkeen säätelyssä keskushermostovauriosta tai muusta sen kaltaisesta tilasta johtuen.

OIVA –vuorovaikutusmalli. OIVA on työskentelymalli, joka vahvistaa työntekijöiden ja vaikeasti puhevammaisten ihmisten vuorovaikutusta. OIVA-ohjaajan kanssa tapahtuva työskentely perustuu onnistuneiden vuorovaikutustilanteiden tunnistamiseen ja tarkoitukselliseen käyttöön omassa yhteisössä. OIVA-työskentelyn tavoitteena on yhteisö, jossa jokainen arjen tilanne nähdään mahdollisuutena tasavertaiseen vuorovaikutukseen.

PECS -Picture Exchange Communication System on vuorovaikutuksen oppimiseen tähtäävä kommunikointimenetelmä. PECS on kommunikaatiotaitojen opettamisen menetelmä, joka on nopeasti omaksuttava, lapsen omaan aloitteellisuuteen perustuva ja toiminnallinen. PECS-menetelmän avulla opetetaan lapset aloittamaan kommunikaatio antamalla haluamaansa asiaa osoittava kuva. Tämän jälkeen edetään nopeasti kuvaerottelun harjoittelun kautta opettamaan lauserakenteita, kuvasanavarastoa ja kommentointia. Harjoitushetket syntyvät arjen tavallisiin tilanteisiin, joissa käsitteet opitaan mielekkäissä lauseyhteyksissä ja osana luontevaa vuorovaikutusta. Menetelmä sopii sekä lapsille että aikuisille.

PEP-R- Psychoeducationl profile-revised on yksilöllinen arviointi- ja kuntoutusmenetelmä autistisia ja kehityshäiriöisiä lapsia varten.

PRT- Pivotal Response Training on autististen lasten kuntoutukseen kehitetty menetelmä, joka perustuu ydinvalmiuksien harjaannuttamiseen. Autististen tai autistisesti käyttäytyvien lasten kohdalla tämä tarkoittaa kielen- ja kommunikaatiotaitojen sekä sosiaalisten leikki- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttamista.

SeMoCo- menetelmään kuuluvat lasten aistihäiriöiden arviointi sekä SeMoCo- (sensomotoris-kognitiiviset) harjoitukset. Harjoitusten avulla, pieninä annoksina, säännöllisesti arjessa toteuttamalla voidaan muokata hermoston rakennetta ja toimintaa.

Sensory Profile-kyselylomakkeet lapsille ja aikuisille (vapaa suomennos). Arviointimenetelmässä asiakas itse tai lapsen huoltaja vastaa Sensory Profile -kyselylomakkeeseen, joka käsittelee asiakkaan reagointia erilaisiin päivittäisissä toiminnoissa esiintyviin aistiärsykkeisiin ja tuottaa tietoa hänen taipumuksistaan vastata ärsykkeisiin. Arviointimenetelmän avulla saadaan tietoa myös siitä, mitkä aistijärjestelmät mahdollisesti edistävät tai luovat haasteita lapsen toiminnalliseen suoriutumiseen. Kyselyn jälkeen toimintaterapeutti tai muu ammattilainen pisteyttää kyselylomakkeen vastaukset, joiden avulla tehdään sensorinen profiili asiakkaasta.

Sherborne/SDM –menetelmä: Veronica Sherbornen kehittelemä liikunnallinen harjoitusohjelma, SDM (Sherborne Developmental Movement), on kokonaisvaltainen keino tukea motoriikan ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Sherborne-harjoitusohjelma on alun perin kehitetty kehitysvammaisten lasten ja aikuisten tarpeisiin, mutta monipuolisuutensa ja muunneltavuutensa ansiosta sitä käytetään nykyisin laajasti kouluissa yleis- ja erityisopetuksessa, monenlaisissa päivähoitoryhmissä sekä erilaisissa vapaa-ajan kerhoissa. Harjoitusohjelmaa voidaan käyttää myös fysio- tai toimintaterapian osana.

SPM – Sensory Processing Measure (SPM-P™ ja SPM™) on 2-5 ja 5-12 -vuotiaiden lasten aistitiedon käsittelyn arviointiin kehitettyjä normitettuja mittareita. Vanhemmat ja koulun /päiväkodin opettaja vastaavat kumpikin omien kyselylomakkeiden väittämiin.  Kyselylomakkeet antavat tietoa lapsen aistisäätelystä ja siitä, kuinka se mahdollisesti vaikuttaa lapsen motorisen toiminnan suunnitteluun ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toimimiseen. Testin kehittäjät toivovat, että testin käyttäjällä erityisesti tulosten tulkinnan tekijällä olisi SI-koulutus, koska taustateoriana on sensorisen integraation teoria.

START – The Short-Term Assessment of Risk and Treatability: Väkivaltaisuuden ja riskikäyttäytymisen arviointimenetelmä. START on strukturoitu ammatillinen päätöksentekomenetelmä seitsemän riskikäyttäytymisen muodon arvioimiseksi. Arvioinnissa hyödynnetään sekä arvioitavan vahvuuksia että puutteita, kun suunnitellaan hoitointerventiota riskikäyttäytymisen vähentämiseksi. START on tarkoitettu moniammatillisen tiimin käyttöön potilaiden/asiakkaiden riskikäyttäytymisen arvioinnin ja kliinisen päätöksenteon tueksi, mutta myös apuvälineeksi tiimissä käytävän keskustelun kohdentamiseksi riskin kannalta olennaisiin asioihin.

TEACCH –ohjelma (Treatment and Education of Autistic and related Communication impaired Children) on lähestymistapa, joka kehitettiin autismikirjolla olevien lasten opettamiseen, mutta se on erittäin hyödyllinen myös työskenneltäessä ikääntyneiden henkilöiden kanssa. TEACCH perustuu strukturoidun opetuksen periaatteisiin ja kattaa suuren määrän taitoja, joita opetetaan muun muassa seuraavien keinojen avulla: fyysinen järjestäminen, aikataulut, toiminta- ja työskentelyjärjestelmät, visuaalinen tieto ja selkeys, siirtyminen, työskentely kohti itsenäisyyttä. Useimmat autismikirjon henkilöt hyötyvät jossain muodossa TEACCH-metodista, joka kattaa niin tehtävälistat ja kalenterit kuin työtilojen fyysisen järjestämisen.

TOIMI- menetelmä psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen. TOIMI® on työväline vammaispalvelujen käyttäjän toimintakyvyn tarkasteluun. Sen avulla laaditaan laaja-alainen kuvaus vammaisen henkilön psykososiaalisen toimintakyvyn eri puolista ja tunnistetaan toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitukset. Toimintakyvyn vahvuudet kertovat voimavaroista mielekkääksi koettuun elämään. Toimintakyvyn rajoitukset auttavat tunnistamaan toimintoja, joista suoriutumiseen henkilö tarvitsee apua tai tukea. Palveluiden käyttäjä on tässä tarkastelussa itse aktiivisesti mukana. TOIMIn® ensisijainen kohderyhmä ovat ne vammaispalveluiden asiakkaat, joilla on kehitysvamma. Sen avulla voidaan laatia kuvaus myös muilla tavoin vammaisten henkilöiden toimintakyvystä, ainakin niiden, joilla on puhevamma tai keskushermoston sairaus tai vamma. Sitä voidaan tietyissä tapauksissa käyttää myös mielenterveyskuntoutujien tuen ja palveluiden tarpeen jäsentämiseen. TOIMI® soveltuu psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen yläkouluiästä, viimeistään peruskoulun päättövaiheesta lähtien.

Trimmi: Allasturvallisuuden Trimmi-kurssi täyttää viranomaisohjeen vaatimuksen altailla toimivien henkilöiden vuosittaisesta turvallisuuskouluttamisesta (työnantajan velvollisuus järjestää mm. vesiliikunnan ohjaajille, uimaopettajille ja muille henkilöille, jotka vastaavat jostakin allasryhmästä). Kurssilla tehdään havaintoja toimipisteen eri näkökulmista. Lisäksi kerrataan vuosittain vaihtuvien teemojen mukaan mm. hälytysjärjestelmä, elvytys ja ensiapu, vedestä pelastaminen, uinninvalvojan testiuinti/ohjaajan pelastussuorite sekä toteutetaan tilanneharjoitus/-harjoituksia.

YKS-valmennus – Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS). Ihminen keskiössä tarkoittaa, että ihmistä autetaan ja tuetaan ajattelemaan, mitä hän haluaa elämältään nyt ja tulevaisuudessa. Millaista tukea hän tarvitsee elääkseen haluamallaan tavalla. Tavoitteena on saada aikaan positiivista muutosta henkilön elämässä. YKS:ssa puhutaan muutosmatkasta, henkilöstä itsestään lähtevästä voimaantumisesta. YKS-prosessi johdattaa jatkuvaan kuuntelemiseen ja oppimiseen, joissa lähtökohtana ovat henkilölle tärkeät asiat. PerheYKS on perhelähtöistä elämänsuunnittelua.

Neuropsykiatrinen valmennus on ohjauksellinen ja tavoitteellinen kuntoutusmenetelmä, joka on suunnattu asiakkaille, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia. Neuropsykiatrinen oireyhtymä- käsitteen alle mahtuu hyvin laaja kirjo erityyppisiä oireita ja niiden ilmenemismuotoja. Kohderyhmänä voi olla monenlaiset kuntoutujat (autismikirjo, Aspergerin oireyhtymä, ADHD/ADD, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeudet, kielelliset erityisvaikeudet, aivovamma, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat). Neuropsykiatrinen valmennusmenetelmä tukee erityisesti puutteellisten toiminnanohjauksen taitojen harjoittelemista. Sillä tarkoitetaan taitoja, joiden avulla asioita saadaan tehdyksi eli esim. suunnittelukyky, aloittamisen kyky, loppuunsaattamisen kyky, organisointikyky ja ajanhallinta. Neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteena on tukea eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien henkilöiden arjen- ja elämänhallinnan taitoja, uusien myönteisten toimintatapojen kehittymistä sekä myönteisen elämänpolun rakentumista. Valmennuksen avulla pyritään opettelemaan uusia toimintatapoja mahdollisimman hyvän itsenäisen elämän hallitsemiseen. Valmennuksen kohteena voi olla melkein mikä tahansa elämän osa-alue itsensä ja kodista huolehtimisesta aina seurustelusuhteeseen.

Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus ovat kunnan järjestämiä lakisääteisiä vammaispalvelulain 8 §:n perusteella tai osana terveydenhuoltolain 29 §:n mukaisia lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja vammaiselle henkilölle. Kuntoutusohjaus on laaja-alaista sekä yksilöä että hänen toimintaympäristöään ohjaavaa toimintaa, jonka tavoitteena on pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön mahdollisimman itsenäinen ja omatoiminen elämä sekä arkielämän sujuvuus, toimintamahdollisuuksien tukeminen sekä tarpeettoman ja uusiutuvan laitoshoidon ehkäisy. Tavoitteisiin pyritään asiakaslähtöisesti yksilöllisin toimin siten, että kuntoutujan elinympäristö otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon. Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on niin ikään vammaisen henkilön toimintakyvyn edistäminen. Sopeutumisvalmennukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä neuvonta, ohjaus ja valmennus. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa se voi olla myös toistuvaa. Sopeutumisvalmennuksen sisältöä ei vammaispalvelulainsäädännössä ole tarkemmin yksilöity. Sopeutumisvalmennuksen sisältö onkin ratkaistava vammaisen henkilön ja hänen läheistensä tarpeiden edellyttämällä tavalla. Tavoite on kuitenkin aina sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen.

Sopeutumisvalmennuksen yksilö‑ tai perhekohtaisia muotoja voivat olla mm. kommunikaation edistämistä koskeva opetus (esimerkiksi Bliss‑symbolit, pistekirjoitus, viittomakommunikaatio), sosiaalisen toimintakyvyn valmiuksien parantaminen (esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien tukeminen), ihmissuhde‑ ja seksuaaliasioihin liittyvä valmennus (esimerkiksi vanhemman rooli), itsenäisten elämäntaitojen opiskelu (esimerkiksi julkisten palvelujen käytön opiskelu, asumisvalmennus, liikkumistaidonohjaus). (thl.fi)